LIITTO

Historia

Nousuvarjoilua on harrastettu Suomessa jo vuosikymmeniä mitä mielenkiintoisimmissa muodoissa. Lajin järjestäytyminen alkoi vuonna 1993, kun Hämeenlinnassa perustettiin Suomen nousuvarjokerho Rättisorsat ry. Kerhon nimi ja säännöt muutettiin vuonna 1995 ja syntyi Suomen nousuvarjo- ja leijaliitto ry (Finnish Ascending Paraschute and Kite Association - FAPKA).

Liiton alkuvuosina leijat ovat olleet osa toimintaa, mutta viime vuosina vähenemään päin jäsenistön keskittyessä nousuvarjotoimintaan. Alkuperäisestä 30 jäsenen kerhosta on kehittynyt noin 150:n jäsenmaksunsa maksavan jäsenen pieni lajiliitto. Vuosien aikana on maassamme koulutettu toistatuhatta lennättäjää liiton koulutusjärjestelmällä.

FAPKA liittyi Suomen ilmailuliiton jäseneksi vuonna 1996 ja on siitä lähtien toiminut hyvässä yhteistyössä ilmailun kattojärjestön kanssa. Lajin kilpailutoiminta käynnistyi 1999 Juhannuskisoilla ja syksyllä järjestetyillä lajin ensimmäisillä SM-kilpailuilla. Seuraavana vuonna käynnistyi viisi osakilpailua käsittänyt Suomen Cup. Cup on ollut tauolla pari viimeistä kautta, mutta SM-kisat jatkuvat edelleen vuosittain. Liitto on aloittanut kehitystoimet 
Cup-toiminnan elvyttämiseksi uudelleen.

Liiton toimintaperiaatteet

Jäsenten ja harrastajien tarpeiden ymmärtäminen; byrokratia minimiin; kaiken hauskan edistäminen turvallisuus huomioiden.

Liiton organisaatio

Liiton ylin päätösvalta on yhdistyksen vuosikokouksella, joka valitsee liiton puheenjohtajan ja liittohallituksen jäsenet. Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastohoitajan lisäksi se voi nimetä hallituksen sisältä tai sen ulkopuolelta toimihenkilöitä kuten koulutuspäällikkö, turvallisuuspäällikkö, markkinointipäällikkö, toiminnanjohtaja jne.

Liiton käytännön tehtäviä hoitaa liittohallitus ja liittohallituksen nimeämät toimihenkilöt.

Liiton jäsenet ovat yksittäisiä harrastajia sekä alalla toimivia yrityksiä ja yhteisöjä. Meitä kaikkia yhdistää halu kehittää nousuvarjoilusta helpompaa, hauskempaa ja turvallisempaa.

Liitto ei itsessään harjoita lennätystoimintaa, vaan toimii hallinnollisena organisaationa keskittyen tausta-asioihin - siis siihen, että kaikki toimii, laji näkyy ja kuuluu ja liittoon kuuluvien tahojen toiminta on mahdollisimman helppoa! Liitto kantaa siis vastuun papereiden pyörittämisestä ja lajin yleisestä kehittämisestä. Varsinainen harrastetoiminta tapahtuu joko jäsenyhdistyksissä, tai liiton varsinaisten jäsenten muodostamissa liiton jaoksissa/lennätysjoukkueissa.

Jaokset koostuvat yleensä yhdessä lennättävästä porukasta jota sitoo yhteen esimerkiksi yhteinen lennätyskalusto, lentopaikka tai vaikkapa kilpailujoukkueen muodostaminen. Alueelliset jaokset tunnetaan nimellä "Rättisorsat" (esim.Etelä-Pohjanmaan Rättisorsat, Päijät-Hämeen Rättisorsat jne.). Rättisorsien logot ja nimet ovatkin monella alueella nousuvarjoharrastajien näkyvin "tuotemerkki". Kilpailujoukkueet ja yksittäiset tiimit voivat solmia esim. sponsorisopimuksia yritysten kanssa ja toimia sponsorinsa nimellä.

Jäsenyys ja jäsenmaksu

Liiton jäseneksi liitytään käytännössä useimmiten Parasailing 1 -kurssin yhteydessä. Parasailing-kortti ja siihen kytkeytyvä vastuuvakuutus on voimassa vain jäsenmaksunsa maksaneilla jäsenillä ja juuri P1-kurssinsa suorittaneilla. Jäsenmaksu päätetään vuosittain, mutta on viime vuodet liikkunut 20€/vuosi tuntumassa. Liittymismaksua ei ole, mutta eräpäivän jälkeen peritään kortin aktivoimismaksu 5€.